Yksityistielaki 2018

Yksityistielaki 2018

Yksityistielaki 2018

560/2018

Tämän lain tarkoituksena on turvata asutuksen, elinkeinoelämän ja muiden yhteiskunnallisten tarpeiden edellyttämät kulkuyhteydet kiinteistöille, jotka eivät sijaitse maantie- tai katuverkolla, sekä turvata yksityistieverkon ylläpito ja kehittäminen osana liikennejärjestelmää. Lain tarkoituksena on myös taata yksityisteitä koskevissa asioissa asianosaisten oikeusturva ja tieosakkaiden yhdenvertainen kohtelu.

Päävalikko

Yksityistielain muutoksen yhteydessä tehtiin vähäisiä, lähinnä teknisiä muutoksia kiinteistönmuodostamislakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin, kestävän metsätalouden määräaikaiseen rahoituslakiin, ulkoilulakiin, vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annettuun lakiin, ympäristövahinkojen korvaamisesta annettuun lakiin, yhteismetsälakiin, kaivoslakiin ja valtion metsätalousosakeyhtiöstä annettuun lakiin. Em. lakimuutoksetkin tulevat voimaan 1.1.2019 lukien.

Banneri – Jäsenedut- oikea palsta

Yksityistielain odotettu uudistus on valmistunut ja laki tulee voimaan vuoden 2019 alussa. Lakia on valmisteltu viime vuosi liikenne- ja viestintäministeriössä tiiviissä yhteistyössä mm. MTK:n kanssa. Lakiuudistusta on odotettu jo pitkään, koska nykyinen laki on tunnetusti erittäin vaikeaselkoinen ja sen tulkinta vaatiikin opaskirjallisuuteen perehtymistä. Uusi laki tuo tähän korjauksen ja se on selkeä ja nykyaikainen.

Tiedote tiekunnille: Uusi yksityistielaki voimaan 1.1.2019, yhteystiedot päivitettävä 31.12.2018 mennessä

Aika näyttää, millaista yrittäjyyttä tämän ulkoistamisasian ympärille syntyy. Voi olla, että kestää hetken, ennen kuin mm. tarvittavat sopimusdokumentit syntyvät. Avoinna myös on, mitä käytännössä tarkoittaa tienpitäjän vastuun, ja päätösvallan siirtyminen määräajaksi ulkopuoliselle toimijalle.

Yksityistielaki muuttuu – tavoitteena turvata myös puunkuljetukset

Yksityisteiden käyttöön ja tieasiointiin on tulossa muutoksia, kun yksityistielaki uudistuu ensi vuoden alussa. Maanomistajien kannattaa varautua kustannusten kasvuun, kun kuntien tielautakunnat lakkautetaan. Lautakuntien tehtäviä siirretään Maanmittauslaitokselle, maaoikeuteen ja valtion lupa- ja valvontavirastoon, jolloin tieasioiden riitauttaminen ja niistä valittaminen tulee nykyistä kalliimmaksi.

Koulun huomioiminen yksiköinnissä

Mutta kuinkas koulukuljetukset? Linja-auto tulee valtatieltä koululle mutta jatkaa sitten yksityistietä vaihtelevan matkan (0,2-2 km), kunnes palaa valtatielle, tai sitten toisinpäin, ajosuunnasta riippuen. Voiko nämä koulukuljetukset laskea yksiköinnissä koulun liikenteeksi, siltä osin kun käyttävät yksityistietä. Ja onko merkitystä onko kyydityksessä mukana kyseisen yksityistien varressa asuvia, jos on niin onko merkitystä määrällä esim. 2 henkeä / täysi bussi on aika normaali tilanne.

Yksi­tyis­tie­laki uudistuu – kansa­ne­dus­taja Pylväs: “Enää ei ole mahdollista toistuvasti käyttää yksityisteitä ilman lupaa ja korvauksia”

Yk­si­tyis­tie­la­ki Mo­nen suo­ma­lai­sen ar­jen liik­ku­mi­nen ta­pah­tuu yk­si­tyis­teil­lä. Täl­lä vii­kol­la vii­meis­tel­ty 360 000 ki­lo­met­riä kos­ke­va yk­si­tyis­tie­lain uu­dis­tus kos­ket­taa siis useim­pia suo­ma­lai­sia, kes­kus­tan kan­sa­ne­dus­ta­ja Juha Pyl­väs to­te­aa tie­dot­tees­saan.

Saako sivullinen käyttää yk­si­tyis­tie­tä? Mikä on tiekunta? – Yhdeksän kysymystä ja vastausta yk­si­tyis­teis­tä

Tieosakas
Henkilö, jonka omistamalla kiinteistöllä on tieoikeus yksityistiehen tai elinkeinonharjoittaja, jolle on myönnetty tienkäyttöoikeus.

Tiemaksu
Kullekin osakkaalle laskettujen tieyksiköiden perusteella määräytyvä maksu yksityistien käytöstä.

OSOITTEET

Nyt tieisännöitsijänä toimiminen on Lantalle yksi toimeentulon lähde. – Toistakymmentä yksityistietä on isännöitävänä. Pienin tiekunta koostuu 6 osakkaasta, suurimmassa osakkaita on toistasataa. – Tämä on tällä hetkellä sopiva määrä, kertoo Lantta. Tieisännöitsijänä hän hoitaa mm. kokouskutsut, kokoukset ja maksujen lähettämiset sekä hakee kunnossapitoavustukset kunnalta. Myös satunnaisia perusparannushankkeita on hoidettu.

Yksityistieavustuksen saamisen edellytyksenä, Yksityistielaki 560/2018

Avustushakemus on jätettävä edellä mainituin liittein tai menettää avustuksen. Esimerkki: Jos tiekunnalla ei ole maksuunpanoluetteloa, tulee se hakemuksesta ilmetä yksiselitteisesti ja selkeästi. Samoin myös muiden liitteiden osalta. Toimintakertomuksessa selvitetään edellisen vuoden toimenpiteet mm. mitä toimenpiteitä tielle on tehty sekä keskeisimmät vuoden aikana esille tulleet asiat ja muutokset.

Ilmoitettavat tiedot

Yksityistielain (560/2018) myötä Yksityistiekunnilla on vuodesta 2019 alkaen velvollisuus toimittaa Väylän Digiroad-järjestelmään tien liikenteenohjaukseen liittyvät tiedot. Yksityisteiden valtionavustuksen saamisen yhtenä edellytyksenä on, että tiekuntaa ja yksityistietä koskevat tiedot ovat Digiroadissa ajantasaiset. Tietoja ei saada Digiroadiin mistään muualta kuin yksityistiekunnilta ja yksityistieosakkailta. Yksityisteille ei ole lähtökohtaisesti aineistossa ilmoitettuna mitään tietoja, jos tiekunta ei ole sitä itse aiemmin tehnyt. 

Tiekunta ja tiemaksut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli yksittäisen tieoikeuden haltija päättää luopua tarpeettomasta tieoikeudestaan, hän voi tehdä siitä ilmoituksen Maanmittauslaitokselle, jossa kiinteistörekisterinpitäjä poistaa tieoikeuden. Mikäli tieosakkaat ovat tehneet sopimuksen tiekunnan perustamisesta, lakkauttamisesta, tiekuntien yhdistämisestä tai jakamisesta, sopimus voidaan toteuttaa ja merkitä kiinteistötietojärjestelmään kiinteistörekisterinpitäjän päätöksellä.

Yli 55 vuotta vanha yksityistielaki uudistuu – jatkossa tiekunnan riidat ratkotaan oikeudessa

Kunnat voivat edelleen myöntää avustuksia tiekunnille. Avustamisen ehtona on, että tiellä on tiekunta. Samoin tiekunnan tietojen on oltava ajan tasalla yksityistierekisterissä ja ns. kansallisessa tietietojärjestelmässä eli Digiroadissa (painorajoitukset, tienkäytön rajoitukset ja kieltämiset). Myös järjestäytymättömän tien osakkaiden on ilmoitettava Digiroadiin tiedot painorajoituksista sekä tienkäytön rajoituksista ja kieltämisistä.

Käyttöohjeet

Lainvoimaiset tieoikeudet ja päätökset tiekunnista merkitään kiinteistörekisteriin, kiinteistörekisterikartalle ja yksityistierekisteriin, jotka ovat osa kiinteistötietojärjestelmää (KTJ). Tieosakkaiden on huolehdittava siitä, että tien käytön rajoituksista, kuten painorajoituksista, puomista ja kiellosta liikennöidä, tehdään ilmoitus kansalliseen tie- ja katuverkon tietojärjestelmään sekä tien vastuuhenkilöstä yksityistierekisteriin, jota pitää Maanmittauslaitos.

Uusi yksityistielaki myllertää tiekuntien toimintaa

Vuoden 2019 alusta alkaen on yksityisteille uusi laki, joka muuttaa yksityisteiden elämää ja tiekuntien hallintoa. Sen tiimoilta Suomen Tieyhdistys järjestää helmi-maaliskuussa Alueellisen Yksityistiepäivän kaikkiaan 16 paikkakunnalla eri puolilla maata. Kiertueella on mukana Tieyhdistyksen asiantuntijoiden lisäksi viranomais- ja yritystahoja kertomassa palveluistaan ja osaamisestaan.

Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi yksityisteistä

Yksityistielain muutoksesta johtuen on tiekunnan hakemuksessaan ilmoitettava, ovatko sen tiedot ajan tasalla maanmittauslaitoksen yksityistie-rekisterissä sekä väyläviraston kansallisen tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä. Jos lainmukainen ehto ei täyty, tiekunta ei ole avustuskelpoinen (Yksityislaki 560/2018, 84§ ja 50§).

Yksityistieavustukset

Kaupungintalon i-pointti palvelupiste palvelee kuntalaisia, matkailijoita, kesäasukkaita, yrityksiä ja muita viranomaisia sekä sidosryhmiä. Pisteestä saa asukas- ja matkailuneuvontaa, lupaneuvontaa ja palvelua rakentajille sekä kirjaamon ja keskusarkiston aineisto- ja tietopalvelua. Pisteestä voi ostaa kaupungin hallitsemille vesialueille pyydysmerkit, metsäalueille metsästysluvat ja vuokrata vene- ja venevalkamapaikkoja sekä kasvimaapalstoja. Myynnissä on myös Iisalmi –tuotteita ja kaupungin opaskarttoja. Pisteeseen voi maksaa myös kaupungin laskuttamia maksuja.

Yksityistiet Lappeenrannassa

Uudistuksen valmistelussa on arvioitu, tulisiko mahdollistaa tieosakkaiden järjestäytyminen tiekuntamallin lisäksi esimerkiksi  osuuskunnan muodossa. Osuuskuntavaihtoehtoa on väläytelty usein tilanteissa, jossa tiekunta nähdään myös muun infran kuin tien ylläpitäjänä, puhutaan infraosuuskunnasta. Myös osuuskuntamuotoon liittyy toisaalta yksityiskohtia, jotka voisi olla hyvä ratkaista laissa sekavan oikeustilan välttämiseksi.