Toteutuneet metsäkaupat

Toteutuneet metsäkaupat

Summa-arvomenetelmä:

Avainasemassa metsän hinnoittelussa on siis puutavaralajien määrä ja hinta. Puuta ostavan teollisuuden hintatilastoa pitää yllä mm. Metsäntutkimuslaitos. Yksittäisen leimikon puutavaralajien hinta määräytyy pitkälti leimikon koon, laadun, korjuukelpoisuuden ja sijainnin mukaan. Eri puunostajilla on myös hieman erilaisia laatu- ja mittavaatimuksia ostamalleen puutavaralle, joka osaltaan lisää haasteita ostajien vertailuun puukauppatilanteessa.

Polku omaan metsään

Vertailin vuosien 2014 ja 2016 sijoittajakohdekauppoja Kainuussa. Molemmilta vuosilta keräsin ominaisuus- ja hintatietoja useista kaupoista, joissa oli myyty metsää noin 6 000 ha/vuosi. Kaupoissa metsämaan keskihinta on noussut 1 400 eurosta 2 400 euroon hehtaarilla. Ottamalla huomioon puustotiedoissa olevat erot tulkintani on, että sijoittajakohteiden kauppahinnat ovat nousseet kahdessa vuodessa peräti noin 20-30 prosenttia.

Toteutuneet metsäkaupat

Kannattaako metsää ostaa?

Ihmisten mielissä sekä sosiaalisessa mediassa nousee aika ajoin esiin kysymys Kannattaako metsää ostaa? Aiheen käsittelyssä ongelmana näyttäisi olevan metsistä kiinnostuneiden tietämättömyys sekä toisaalta metsää jo omistavien käsittämätön ammattislangi. Metsänomistajia on Suomessa 500 000-700 000, keskimäärin meillä metsää omistetaan noin 30 hehtaaria. Nämä reilut puoli miljoonaa ihmistä jo tietävät, mitä on metsänomistaminen – korkeintaan osa haluaa ostaa lisää, joku taas haluaa myydä ne viimeisetkin.

Hakulomake

Loput puukaupparahat, eli kaupan loppumaksu, suoritetaan viimeistään kuukauden kuluessa kaupan kohteena olleen puutavaran loppumittauksesta. Loppumaksu muodostuu siten, että hakatun ja mitatun puutavaran määrä kerrotaan kaupan yhteydessä sovituilla eri puutavaralajien yksikköhinnoilla. Ennakkomaksu maksetaan arvioidusta kokonaissummasta, mutta loppumaksun perusteena on aina toteutuneen hakatun puumäärän arvo.

SYL:n kannanotto herätti keskustelun opiskelijoiden palkallisesta lomailusta – Kokoomusopiskelijat: "Työt ovat sopivaa vastapainoa opiskelulle"

Pellot eivät puolestaan käy enää kaupaksi maakunnassa. Viime vuonna Keski-Suomessa tehtiin ainoastaan seitsemän peltokauppaa. Pellon keskihinta oli noin 3000 euroa hehtaarilta. Viisi vuotta sitten peltokauppoja tehtiin 20 , ja peltohehtaarista sai maksaa tuolloin noin tuhat euroa enemmän kuin viime vuonna.

SYL:n kannanotto herätti keskustelun opiskelijoiden palkallisesta lomailusta – Kokoomusopiskelijat: "Työt ovat sopivaa vastapainoa opiskelulle"

Kiinteistö- ja metsäomaisuutta on myyty tiuhaan myös muissa maakunnan seurakunnissa. Seurakuntataloutta ovat kurittaneet muun muassa yhteisöverojen ja kirkollisveron lasku. Syynä on etenkin teollisuuspaikkakunnilla yritysten toiminnan supistuminen ja kasvava työttömyys.

Pudasjärven viimeinen ikimetsä suojeluun – maanomistajan toive toteutui

Eri­koi­nen met­sä­kaup­pa teh­tiin maa­nan­tai­na Pu­das­jär­ven osuus­pan­kis­sa, kun rei­lu 13 heh­taa­ria lä­hes kir­veen­kos­ke­ma­ton­ta iki­met­sää vaih­toi omis­ta­jaa Pin­ta­mon Itä­kan­kaal­la 35 000 eu­ron kaup­pa­hin­taan.

Alkuvuoden kiinteistökaupat: Isot metsätilat menevät kaupaksi

Nykyinen maapohjan verotusarviointi perustuu kymmenisen vuotta vanhaan, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tekemään tonttihinta-arviointiin. Markkina-arvot ovat kaikkialla nousseet, mutta niiden kehitys on ollut viime vuosikymmeninä epätasaista. Siksi kiinteistöverotuksessa sovelletut aluehinnat eivät enää kovinkaan hyvin vastaa vallitsevia hintoja.

Toteutuneet metsäkaupat

Metsävähennys

Metsätalouden pääomatulojen verotuksessa sovellettavasta metsävähennyksestä on säädetty tuloverolain (TVL, 1535/1992) 55 §:ssä. Metsävähennyssäännöstä muutettiin olennaisesti tuloverolain muutoksella (1085/2008), jonka tavoitteena on hallituksen esityksen (HE 206/2008 vp.) perustelujen mukaan kannustaa metsänomistajia lisäämään sekä puun myyntejään että metsäomistustensa määrää.

Toteutuneet metsäkaupat

Omakotitalojen kauppa käy hyvin

Etelä-Suomessa metsälöiden hinnat karkasivat käsistä vuosituhannen vaihteen tienoilla. Näin kävi siitä huolimatta, että Maanmittauslaitoksen ja Metsäntutkimuslaitoksen 90-luvulla tekemien selvitysten mukaan vapaassa kaupassa liikkuvien metsälöiden puusto on usein heikompaa tai nuorempaa kuin saman seudun puusto keskimäärin. Puuston keskitilavuuden ero saattoi olla jopa 30–40 prosenttia.