Siirtolapuutarhan perustaminen

Siirtolapuutarhan perustaminen

Siirtolapuutarhan perustaminen

Ohjeita siirtolapuutarhan perustajille

Heti alussa kannattaa koota siirtolapuutarhan perustamisesta kiinnostuneet yhteen ja ottaa yhteyttä myös kuntaan vaikkapa kansalaisaloitteen muodossa.  Kenties kunnan viranomaiset tai päättäjät ovat jo suunnitelleet asiaa ja jopa kaavailleet sopivaa aluetta.  Kun ensimmäiset mökit nousevat ja palstat alkavat vihertää, kiinnostuneita kyllä riittää ja kaikki palstat varataan tuota pikaa.

Kaupunkiviljely

Ostajan puolestaan kannattaa tutustua perusteellisesti tuotteeseen, jota hän on ostamassa, jotta ei tule ikäviä yllätyksiä. Siirtolapuutarhan tiivis rakenne ja vilkas sosiaalinen elämä eivät sovi kaikille. Se on hyvä tiedostaa vaikka kuinka hurmaantuisi kauniista palstasta. Myös siirtolapuutarhassa kauneus on katoavaista ja luonto valtaa omansa, joten palstan hoitaminen vaatii paljon työtä ja aikaa.

Siirtolapuutarhan perustaminen

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen viljelijä saa palstallaan viljellä yleisesti sallittuja kasveja.. Luonnonpuiden istutus on kuitenkin kiellettyä. Alkuaikoina pääpaino oli hyötykasvien viljelyllä. Tarvittiin ruoan jatketta. Viime vuosina on pääpaino siirtynyt koristekasveihin, samalla kun palstasta on tullut enemmän vapaa-ajan viettopaikka. Alueelle oli  järjestetty vartiointi, johon oli velvollinen vuorollaan osallistumaan jokainen alueen viljelijä.

Siirtolapuutarhan perustaminen

siirtolapuutarhat

Siirtolapuutarhalaisuus on luonteeltaan yhteisöllistä yhdistystoimintaa, jota leimaa yhdessä päätettyjen toimintatapojen ja sääntöjen noudattaminen. Kotisivuillamme kerromme siirtolapuutarhastamme ja sen tavoista. Käytämme itsestämme nimityksiä palstaviljelijä, viljelijä, palstalainen, mökkiläinen ja siirtolapuutarhalainen – ja toivotamme sinut tervetulleeksi tutustumaan sivuihimme!

Siirtolapuutarhan perustaminen

Avoimet portit houkuttelivat lauantaina vierailijoita Haarajoen siirtolapuutarhaan

JÄRVENPÄÄ | Haarajoen siirtolapuutarhayhdistys avasi porttinsa palstoista kiinnostuneille lauantaina. Kansainvälisen siirtolapuutarhapäivän kunniaksi vieraat saivat tutustua alueen palstoihin ja mökkeihin. Vuonna 1984 perustetussa siirtolapuutarhassa on vielä alkuperäisiäkin asukkaita. Tauno ja Leena Nuutinen saivat oman palstansa, kun yhdistys 25 vuotta sitten perustettiin.

Amsterdamin ensimmäinen naispormestari haluaa muuttaa punaisten lyhtyjen aluetta – “turistit eivät tiedä, miten käyttäytyä”

Siirtolapuutarhaelämä on vaivatonta vapaa-ajanviettoa. Alueelta löytyy lähes kaikki tarvittava, mukaanlukien tiet, käyttövesi ja jätehuolto, saunat ja kylpytynnyrit, grillikota, huvimaja, parkkipaikat unohtamatta yleisiä virkistysalueita leikkikenttineen jne. Kaikki alueen huoltotoimenpiteet tehdään Åminnen Siirtolapuutarhan toimesta ja kuuluvat yhtiövastikkeeseen joka pitkään on ollut 400 euroa vuodessa.

Siirtolapuutarhan perustaminen

Lukijalta: Siirtolapuutarha elää ajassa perinteitä kunnioittaen

Alue rajoittuu lännessä Vantaanjokeen, pohjoisessa ja koillisessa aluetta reunustaa peltoalue. Kaakossa ja Eteläsivulla rajana on tilustie. Alueen kokonaispinta-ala on n. 11,6 hehtaaria, josta vuokrattavien viljelypalstojen osuus on n. 5,8 ha. Loput n. 5,8 ha jakautuu yleisten viheralueiden, pysäköintialueiden, yhteisten rakennusten ja alueen tiestön kesken. Alueen halki kulkee kylätie (Vanhanmyllyntie). Palstat asettuvat kaarimaiseen järjestykseen kylätien muodon mukaisesti sen molemmille puolille.

– mukavien ihmisten siirtolapuutarha melkein keskellä kaupunkia

Puiston alueella on aistittavissa asutushistoriallinen jatkumo esihistoriallisen ajan kiinteistä muinaisjäännöksistä Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisten monumenttien kautta aina nykyarkkitehtuuriin. Myös Suomen teollistumisen kehityskaari esiintyy pienoiskoossa puiston alueella ja sen tuntumassa. Molemmin puolin Vanajavettä eri vaiheissa rakennetut tiilipintaiset tai rapatut laitos-, teollisuus- ja makasiinirakennukset kertovat paitsi kansallisesta historiasta myös kaupungin omista kehitysvaiheista.

Siirtolapuutarhan perustaminen

Asukkaat

Elintarvikepulan helpottuessa sotien jälkeen alettiin puutarhoissa panostamaan myös oleskeluun ja asumisviihtyvyyteen. Kesän ajaksi siirtolapuutarhat heräävät elämään. Kaupungin keskustaan on lyhyt matka asioimaan ja työmatkakin voi pysyä saman pituisena kuin talviaikaan vakituisesta kaupunkikodista. Virallinen mökkiaika on toukokuun alusta syyskuun loppuun, jonka ajan myös vesijohdot ovat käytettävissä. Talvella on kulku alueelle suljettu puomeilla.

Navigaatio

– Turhaa on yrittää edes luetella, mitä kaikkea palstoilla viljellään. Repertuaaria on laidasta laitaan: Toiset kasvattavat enemmän hyötykasveja, toiset taas kukkia. Omenapuita ja marjapensaita löytyy kuitenkin lähes jokaisen palstalta, monilta myös päärynä- ja kirsikkapuita. Kehitys on muutenkin menossa siihen suuntaan, että Keski-Euroopan lajikkeet menestyvät nykyisin myös täällä entistä leudompien talvien johdosta.