Kiinteistö perinnönjaossa

Kiinteistö perinnönjaossa

Tietoa meistä

Minkälaisia päätöksiä kuolinpesässä voidaan tehdä ja tehdäänkö ne yhdessä osakkaiden kesken vai voiko joistakin osakas päättää yksinkin? Kuka perii ja mitä perii, miten kuolinpesän kiinteistö jaetaan? Miten perittävän tekemä testamentti vaikuttaa perinnönjakoon? Mitä lakiosa tarkoittaa ja miten se lasketaan? Otetaanko osakkaan perittävältä saama suuri lahja huomioon perinnönjaossa? Vastaukset kysymyksiin eivät aina ole yksinkertaisia, eivätkä valitettavasti selviä lakikirjasta katsomalla.

Osakkaiden perintöosuudet

Kuolinpesä voidaan jättää myös toistaiseksi jakamatta kokonaisuudessaan tai jakaa kuolinpesä vain joiltain osin esim. tilivarojen osalta perintöverojen maksamiseksi. Pesä voidaan myös jakaa siten, että ainoastaan joku tai vain osa osakkaista saavat osuutensa. Tällöin puhutaan osittaisesta perinnönjaosta. Mikäli tällöin suoritetaan myös ositus, käytetään jakokirjasta nimeä ”osittainen ositus- ja perinnönjakosopimus”.

Kiinteistö perinnönjaossa

Miten perinnönjako tehdään – tarvitaanko pesänjakajaa?

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, mutta määräaikaan voi hakea kirjallisesti pidennystä asianomaiselta verovirastolta kolmen kuukauden määräajan kuluessa. Määräaika alkaa henkilön kuolinpäivästä. Perunkirjoituksen toimitusvelvollisuus on sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hallussa vainajan jäämistö on, tai jolle jäämistöstä huolehtiminen olosuhteisiin nähden kuuluu.

Kiinteistö perinnönjaossa

Perintöverolaskuri – kuinka paljon perintöveroa pitää maksaa?

Perintöverolaskurilla voit alustavasti laskea, paljonko sinun pitää maksaa perintöveroa. Laskurin tulos perustuu merkitsemääsi summaan. Laskuri ei ota huomioon kaikkia mahdollisia vähennyksiä, esimerkiksi hallintaoikeusvähennystä. Sillä ei myöskään voi laskea myöhässä olevan perintöveron viivästysseuraamuksia.

Kiinteistö perinnönjaossa

Miten menettelen – Maistraatin luvan hakeminen

Edunvalvoja ei saa ilman maistraatin lupaa pantata päämiehen omaisuutta lainan vakuudeksi. Omaisuuden pantiksi luovuttaminen ja muu panttioikeuden perustaminen on luvanvaraista. Luvanvaraisuus koskee sekä kiinteää että irtainta omaisuutta. Muutos lainaehdoissa vaatii uuden panttausluvan, mikäli ehtoja muutetaan päämiehen vahingoksi. Lupaa ei myönnetä yleispanttaukseen.

Kun sopimukseen ei päästä – pesänselvittäjä tai pesänjakaja ratkaisee

Pesänselvittäjä tai pesänjakaja määrätään aina, jos joku asianosainen määräämistä vaatii. Pesänselvittäjä voidaan määrätä ainoastaan kuolinpesään. Pesänjakaja voidaan kuolinpesän lisäksi määrätä myös avioerotilanteessa toimittamaan puolisoiden välinen ositus sekä suorittamaan avoliiton päätyttyä omaisuuden erottelu, mikäli avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai mikäli heillä on tai on ollut yhteinen lapsi.

Artikkeleita

Osittaisessa perinnönjaossa on huomioitava sen vaikutukset lopulliseen jakoon. Pesänjakajan toimittama osittainen jako tulee lainvoimaiseksi perinnönjaon moiteajaksi säädetyn määräajan jälkeen. Sopimusjaossa osakkaat voivat sitoutua olemaan moittimatta osittaista jakoa millään perusteella. Jos sopimuksessa ei ole määritelty osittaisen perinnönjaon ratkaisujen vaikutuksia lopulliseen perinnönjakoon, sopimus jää sellaisenaan voimaan ja lopullisessa jaossa ei ehkä voida huomioida osittaisjaon mahdollisia eriarvoisuuksia.

Kuolinpesien luovutusvoitot ja -tappiot verotuksessa

”Välillä vastaan tulee tapauksia, joissa kuolinpesiä voi olla samassa kokonaisuudessa mukana jo kolmessa polvessa. Tällaisissa tapauksessa jo pelkästään henkilöiden ja osuuksien selvittely voi olla erittäin työlästä ja monimutkaista”, huomauttaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksessä metsätilojen omistusjärjestelyihin erikoistunut Ossi Hannula.

Liittymän muutokset

Oletan, että kyseessä on jakamaton kuolinpesä, jota ei ole muutettu yhtymäksi. Vanhempien kuoltua on heidän jälkeensä tullut toimittaa perunkirjoitus. Tämän jälkeen vanhempien omaisuus on jakamattoman kuolinpesän omistuksessa siihen saakka, kunnes omaisuus jaetaan. Oikeus saada yhteinen omaisuus jaetuksi on jokaisella osakkaalla. Yleisimmin jako tehdään osakkaiden välisenä sopimusjakona.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisissa perillisten kesken sopimuksella toteutetuissa perinnönjaoissa päätetään yhdessä jakaa jokainen jaettavissa oleva esine tasaosuuksiin. Tällöin kukin saattaa lähteä kolmen parittoman kahvikupin kanssa tai kainalossaan yksi osa tietosanakirjasarjasta. Riitaisimmat tapaukset sen sijaan etenevät pesänjakajan määräykseen ja pesänjakajan tekemästä jaosta saatetaan taistella vielä myöhemmin oikeudessakin.